Hellepäiviä varastossa, voiko olla?

Ilma on viimeisen parin päivän aikana, viileentynyt todella. Eilen ja tänään on pitänyt  kiskaista takkia ylle, kun olen aamusin töihin lähtenyt. Ja tänään se takki oli yllä, kotimatkallakin. Hyyyr!

Tulin hetki sitten kotiin ja nyt on sellainen tunne, että vois vaikka laittaa villasukat jalkaan. Hmm. Vai olenko vilustunut? En kait. Toivottavasti en.

Ei sitä kunnon kesää, sitten koskaan tullutkaan. Voiko vielä hellepäiviä, olla jossain varastossa? Vai onko vain hyväksyttävä, se tosiasia, että syksy tekee jo tuloaan? Ja miten pitkältä se voi tuntua, näin ilmanpuolesta huonon kesän jälkeen? P I T K Ä L T Ä ? Ellei sitten tule, ennenaikainen talvi. Nähtäväksi jää.

Mä pidän syksystä. Se on jotenkin niin tunnelmallinen vuodenaika ja se tuntuu vähän samalta, kuin aina keväänkin tulo. Tulee sellainen tunne, että syksyn ja kevään alku on aina jonkin uuden alku. Että jotain uutta ja jännää saattaa tapahtua. Mistä sen tietää? Henkilökohtaisesti innostun uusista asioista ja jotenkin virkoan. Talven jäljiltä, sitä virkistyy kun päivä pitenee ja aurinko näyttäytyy aina vain enempi. Ja syksyn tullen, taakse jäänyt kesäloma on tehnyt oman tehtävänsä. Taas jaksaa.

Syksyisin tykkään käpertyä peiton alle, rakastan villasukkia ja juon teetä toisinaan, kahvin sijasta. Syvennyn enemmän kirjallisuuteen. Polttelen paljon kynttilöitä, vaihdan hiljalleen valkoviinin, punaviiniin ja haalin ympärilleni lämpimiä värejä ja sävyjä. Vaikka kuinka pidänkin syksystä, nyt on sellainen tunne, etten ole ihan vielä valmis, vastaanottamaan sitä.

Jospa palaisin vielä hetkeksi, aurinkoiseen kesäpäivään ja kuumaan Helsinkiin. Sillä, en tahdo päästää, kesästä vielä irti! Poikettiin minireissullamme Helsingissä, mm. talvipuutarhassa. Vierailu kyseisessä paikassa, oli minulle ensimmäinen. Puutarhan pihamaalla oli satapäin, uskomattoman kauniita, värikkäitä, isoja ja pitkiä ruusuja.

Sisätiloista löytyi, kaiken kokoisia ja näköisiä kukkia ja kasveja. Monia sellaisiakin, joiden olemassaolosta, mulla ei ole ollut edes tietoa. Paljon sellaisia, joita ei suomen maastoista edes löydy. Oli myös mahtavan kokoisia ja piikikkäitä kaktuksia sekä kauniita kukkaistutuksia. Siellä oli, trooppisen kosteaa.