Mulle sun nauru on kauneinta

Tiedättekö kun välillä joku biisi kolahtaa todella ja lujaa?! Mulle kävi jokunen päivä takaperin taas niin. Kuulin radiosoitantana Pariisin kevään uusimman biisin "Odotus". Se oli rakkautta ensikuulemalta. <3

Hei älä säikähdä sun ääntä
Se kaikuu takaisin seinistä
Mulle sun laulu on kauneinta
Kuuntelen kuin tiikeri heinistä

Näen sinut kauneimpana lintuna
Ei häkin ovi oo suljettuna
Oot siellä omasta tahdosta

Mut jos sä päätät uskaltaa

Minä odotan ovella hiljaa
Minä odotan ovella hiljaa
Minä odotan
Otan sinut syliin
Eikä kukaan enää pääse meidän väliin

Terotan näitä hampaita
Kuuntelen kaunista laulua
Kun näen unia sun lennosta
Otan sut kiinni ilmasta
[ Lyrics from: http://www.lyricsty.com/pariisin-kevt-odotus-lyrics.html ]
Minä odotan ovella hiljaa
Minä odotan ovella hiljaa
Minä odotan
Otan sinut syliin
Eikä kukaan enää pääse meidän väliin

Minä odotan ovella hiljaa
Minä odotan ovella hiljaa
Minä odotan
Otan sinut syliin
Eikä kukaan enää pääse meidän väliin

Jossain lähellä aika odottaa pysäyttäjää
Aivan lähellä aina

Hei älä säikähdä sun ääntä
Se kaikuu kimeänä seinistä
Mulle sun nauru on kauneinta
Kun mä tarraan sua siivistä

Mut jos sä päätät tulla pois

Minä odotan ovella hiljaa
Minä odotan ovella hiljaa
Minä odotan
Otan sinut syliin
Eikä kukaan enää pääse meidän väliin

Minä odotan ovella hiljaa
Minä odotan ovella hiljaa
Minä odotan
Otan sinut syliin
Eikä kukaan enää pääse meidän väliin  

Neljän seinän sisällä helteellä

Lämmintä on riittänyt koko viikonvaihteen ja ulkona porottaa taivaan täydeltä aurinko. Ja mitä me ollaan tehty? Ollaan nökötetty neljän seinän sisällä ja yritetty tehdä ihan vain pakolliset jutut, kuten mm. ruokaa ja sen sellaista. Ikkunaverhot on visusti pysyneet ikkunoiden edessä, tuulettimet ovat puhaltaneet viileentävää ilmaa (no viilentävää ja viilentävää), mutta kuitenkin ja peitot ovat vaihtuneet pelkiksi pussilakanoiksi. (Kohta on ihan pakko lähtee pihalle, muuten alkaa kaatumaan seinät päälle!)

Olis juu ne uimakelitkin, mutta ei olla saatu itseämme edes sen vertaa tohon lähirantaan, että oltais käyty pulahtamassa järveen. Ehkä tänään? Hm.

 

Tarkoituksena on ainakin käydä vähän shoppailemassa kaikkea astianpesutableteista kissanhiekkaan. Tuntuu, että vähän kaikki tarpeelliset ainekset alkaa loppumaan tästä huushollista. Tulikin mieleen, että on varmaan vielä ihan hyvä tsekata, että onko vessapaperia minkä verran jäljellä.. (Kirjoittelen tässä samalla ostoslistaa.)

Tähän saumaan voiskin olla ihan viilentävä juttu vähän penkoa parin viikon takaisia festarikuvia. (Festarisää oli vähän viileämpi, kuin nyt ja epävaikainen.) Olin tosiaan Wanaja festivalien 10-vuotiskemuissa ja oli kertakaikkiaan mukava viikonvaihde.

 

Ihmisiä oli lauantaina selvästi enemmä, verrattuna perjantaihin. Sunnuntaina tapahtumanjärjestäjä ilmoitti facebookissa, että tänä vuonna tehtiin kävijäennätys. Wanaja festviaali on kasvanut kymmenessä vuodessa todenteolla. Itse muistelisin, että olisin ollut kyseisillä festareilla ensimmäisen kerran joskus 2005? Tuolloin tais olla vielä yksi lava käytössä, nykyisen kolmen lavan sijaan ja puitteet puolta pienemmät muutenkin.

Viikonloppu oli täynnä livemusiikkia, oli monen monta artistia, paljon juomia, mutta ei ainuttakaan omenasiideriä, mistä olin kyllä vähän näreissäni ja ihmeissäni. Oli paljon ihmisiä ja meno alueella oli rento ja koin, että kaikki viihtyivät ja hauskaa riitti.  

Oli festariruokaa, kojuja ja vessajonoja. Tutuille moikkailtiin ja joidenkin kanssa saattoi jäädä vaihtamaan hetkeksi kuulumisiakin. Vettä ei satanut kuin muutama tippa perjantaina, mutta ennen alueelle menoa oli kyllä satanut jo torstain puolella sen verran rankasti, että onneksi ymmärsin perjantaina vetäistä jalkaani kumpparit. (Vaikka olin kyllä enemminkin sen näköinen, että olisin menossa mustikkamettään.) :D Mutta en todellakaan ollut ainut! :)  Sen verran löllöä oli nurmikentällä paikkapaikoin, että moni kanssajuhlija varmasti kasteli kinttunsa jo heti kärkeen.

Mies ja kitara, yhdistelmä ei petä!

Eilinen ilta oli huikea! Anssi Kela veti lähemmäksi 2½ tunnin keikan huumorilla, rentoudella ja tunteella. Yleisö oli nähtävästi (itseni mukaan lukien) vaikuttunut illan setistä ja suurta kiitosta osoitettiin lopuksi seisten, käsiä yhteen taputtaen.

Etukäteen ei oltu settilistaa sen koommin suunniteltu, yleisö sai esittää toiveita ja niitähän riitti! Kuultiin sekä vanhempaa, että tätä uudempaa tuotantoa. Voin sanoa, että varmasti oli jokaiselle jotakin! :)

Nämä biisit kuultiin akustisen kitaran ja/tai pianon säestyksellä: Kuolematon laulaja, Kipinöitä, Sormus, Milla, Jennifer Aniston, Mikan faijan BMW, Laulu petetyille, Miten sydämmet toimii?, Harhaa, Puistossa, Älä mene pois, Aurinkosade, Levoton tyttö, Rakkaus on murhaa, Holy Diver, Parasta aikaa, 1972, Nummela, Kaksi sisarta, Kevät tulee, Uudet autot ja encore: Karhun elämää, Faijan haamu ja Suuria kuvioita. 

Henkilökohtaisesti mä en edes kaivannut sitä bändiä taustalle, koska yksinkertaisesti aukistisen kitaran soundi on vain niin parhautta. <3 Ja miten onkaan hienoa olla läsnä ja nähdä kun joka vetää niin tunteella ja on siinä tekemisessään ja hetkessä mukana koko kehollaan. Upeaa!

Akustinen livekeikka

Jei! Tälle illalle olis tarjolla sellaista ohjelmaa, ettei itse tarvitse kuin istua ja nauttia livemusiikista. Olen menossa nimittäin Anssi Kelan akustiselle soolokeikalle. En ole Anssia aijemmin livenä vielä nähnyt/kuullutkaan. Uskoisin, että kattava ja mukava keikka on luvassa?! 

Minusta noissa akustisissa keikoissa on aina jotain sellaista erilaista ja mukavaa jännitettä ja fiilistä, verrattuna ns. tavallisiin bändikeikkoihin kun mukaan on roudattu kaikenmaailman soittimet ja systeemit. Vaikka ei sillä mitään väliä ole, että onko matkassa minkä kokoinen poppoo tahansa.   Livenä kuultu musiikki on aina parhautta, vaikka sen sitten tarjoilisi kesäisellä torilla joku katusoittaja tai isommalla lavalla joku super suosittu stara.

Ja siitä onkin ehtinyt jo vierähtämään aika pitkä aika, että olisin ylipäätään livemusiikkia ollut kuuntelemassa. Ettei vain viime syksyinen Elämä lapselle konsertti olisi se viimoisin paikka. Hhmm? Tulee kyllä harmittavan vähän käytyä keikoilla vaikka tässäkin kaupungissa yks jos toinen artisti ja bändi heittää keikka tämän tästä. (On ollut myös niitä aikoja, että täällä pysähtyi tosi harvakseltaan yhtään ketään, että nyt pitäisi kyllä enemmän käydä, että keikkailisivat jatkossakin.) Mutta kun ei vain tule lähdettyä tai sitten ei menopaikka itsessään viehätä?! En tiiä. Ehkä tämänkin suhteen tulee skarpattua näin kesän kynnyksellä? Toivon ainakin niin. 

Anssi Kela - Miten sydämet toimii?

Synttäriviikko starttaa tästä

Viikko on lähtenyt käyntiin kupillisella kuumaa juhlamokkaa kera radiokanavien musiikkitarjonnan. Istun tällä hetkellä toimettomana työpisteeni ääressä ja nautin vain tästä hetkestä!

Pilvet väistyivät vähän aikaa sitten auringon tieltä ja nyt sälekaihtimien raoista tunkeutuu auringonsäteität suoraan tähän mun työpisteeseen. Paistaa niin, että häikäii! Ihanaa! :) Tunnen kuinka aurinko lämmittää mun työtuolin selkämystä ja taioin sormillani sydämmenmuotoja heijastaakseni yhden sellaisen valkoisella maalilla maalatulle seinälle. Niin kuin lapsena auringonvalon heijastusta vasten oli tapana asetella sormet niin, että seinää vasten näytti kuin niistä olisi muodostunut sydämmen ja erilaisten eläimien hahmoja. Tiiättekö? :)

Ilmassa on lämpöä ja hitusen kevään tuntua. :)

Pyysin teitä lukijota postittelemaan minulle toiveita tulevien päivien juttuteemoista ja muutamia ideoita kommenttiboksiin ilmaantuikin. Kiitos niistä! :) Pyrin tämän viikon aikana vastaamaan toiveisiinne tavalla tai toisella. Muutamia ideoita onkin jo mielessä. :)

Ja loppuviikosta tulen kertomaan myös eräästä askarteluprojektista johon olen lupautunut mukaan. Jotain aivan uutta minulle, jotain sellaista mistä en vielä itsekään ole ihan tarkkaan perillä, mutta eiköhän asioihin pian saada lisäohjeita ja selvyyttä. :)

Pst. Uutukaisin radiosoitanta johon olen tykästynyt superisti on Anssi Kelan levoton tyttö. Biisin rytmien soidessa tahdon toivottaa teille kaikille aurinkoista viikkoa! :)

"Miks sä säädät niin paljon?
Rauhotu vähän
Tuu istuu mun viereen
Käperry tähän
Ei tartte tehdä mitään ihmeellistä
Senku ollaan vaan
Näin on täydellistä.."

<3

Tervetuloa lokakuu!

Jotenkin tuntuu uskomattomalta, että tänään polkaistiin vauhtiin jo lokakuu, hei oikeesti! Aamulla mietin, että ei ole ajallisesti oikeesti pitkä aika siihen, että taivaalta voi sataa se ensilumikin. Sen sataminen on joka vuosi yhtä taianomaista, en vaan tiiä että mikä siinäkin on? Meille suomalaisille se on ihan tavallista, että sataa lunta ja muutamina viime talvina sitä on todellakin riittänyt, mutta se ensilumi on aina jotekin niin hienoa.

Mä kävin tänään töiden jälkeen vähän hoitelemassa juoksevia asioita mm. postissa ja löysin kuin löysinkin siinä kassajonossa seisoskellessani hyllystä suloisen pöllöheijastimen. Toi tuli oikeastaan tosi hyvään saumaan! Viime viikonloppuna ostin takkiin sellaisen tylsän, mutta toimivan heijastimen ja se saa nyt seurakseen tuon pöllön.

Havahduin viime viikolla tuolla pimeässä liikkuessani siihen, että muutamat vastaantulevat ihmiset liikkuivat lähes näkymättöminä ja muistin, että itseltänikin puuttuu vielä takin hihoista ja taskujenliepeiltä heijastimet. Taisin itsekin olla aika huomaamaton! O_o Onneksi asia nyt korjattu!

Kävin myös palauttamassa kirjastoon lainaamani kirjat ja ceedeet. Ja aikani kuluksi hamstrasin kassinpohjalle vähän lisää musiikkia kuunneltavaksi. Kyllästyttää aina kuunnella samoja biisejä tai radioo, jota tulee kovasti kuunneltua töissä. Mä olen musiikin suhteen aikalailla kaikkiruokainen ja olen valmis aina kuuntelemaan ja kokeilemana jotain uutta.. Ja toi Zumba hits lähti matkaan ihan sillä, että josko sieltä löytyis jotain kivoja ja vaihdikkaita biisejä esim. lenkkille?

Ainiiin ja.. Huomasin, että postintäti roudasi jo takahuoneen puolelta ison hyllykön kyydissä läjäpäin joulukalantereita liikkeen puolelle myyntiin. Kyllä vain! :D

 

Pst. Tosta Jussi Selon ceedeen kannen naishahmosta mulle tulee mieleen Tyra Banks. Mikä yhdennäköisyys!

Kun on jotain mitä odottaa

Hih! Olen yhtä hymyä täällä! :)

Hankimme nimittäin liput Elämä lapselle- konserttiin, joka on Hartwall areenalla kahdestoistapäivä syyskuuta. Kyllä vain! :) Ruotsin Euroviisuvoittajan Loreenin lisäksi, menossa on mukana monia kotimaista artistia, kuten mm. Cheek, PMMP, The 69 Eyes, Robin, Anna Puu, Diandra, Elonkerjuu ym. Esiintyjäkattauksesta löytyy muutamia mieleisiä artisteja ja muutamia sellaisia, joista en nyt niin perusta, mutta jotka tahdon kuitenkin livenäkin kuulla. Mulle on ihan sama, että mitä musiikkia kuuntelen, jos jotain pääsee kuuntelemaan livenä! Pelkkä katusoittajakin saa mun korvat hörölle! :D

Esimerkiksi mua kiinnostaa se, että onko Idols voittajan Diandran ääni niin upea, mitä siitä on sanottu ja miten kovin sitä on kehuttu, ihan ulkomaita myöten? Itse veikkasin häntä Idols kisan yhdeksi voittajaehdokkaaksi heti, kun kuulin hänen laulavan. Jos tv-ruudussa se ääni on jo niin upea, ei se livenä ainakin huonompi voi olla?! Sittemmin en ole kuitenkaan tutustunut hänen tuotantoon, mitä nyt uutisoinnin kautta vain seuraillut tytön edesottamuksia. Hyvinhän tuolla näyttää menevän!

Itse tapahtumaan lähden kuitenkin puhtaasti siitä syystä, että olen tahtonut monen vuoden ajan olla osallisena tuossa nimenomaisessa tapahtumassa. Kahdeksantoistavuoden ajan olen katsonut konserttia kotona tv-ruudun äärestä, mutta nyt vihdoin pääsen nauttimaan livemusiikista ihan paikanpäälle. Huippua!

On mukavat fiilikset, kun on jotain mitä odottaa. :)

Terkut festareilta

Tuntuu, että hakee ukkosta. On ollut todella hiostavaa ja meidän kämpässä on koko ajan, ainakin sen +25 astetta. Huoh! Tuulettimet huutaa, lähes yötä päivää hoosiannaa! Sitten pystyy olemaankin jotenkin päin, kun on tekemättä yhtään mitään! :D Tänään pari kertaa ukkonen jyrisi ja vettäkin on satanut, mutta ei niin paljoa, että siitä olisi ilma raikastunut. Olen elänyt kotisohvalla, viimeiset kolme päivää. Veto on ollut ihan tipotiessään. Huoh! Tänään sain itseäni vähän ulos, ja pyörähdin parilla kirpparillakin. Löysin kivat, aniliininpunaiset pökät! Hih! :D

Viimeksi kirjoittelin festareille menosta.. Terveiset vaan linnanpuistosta! Oli kivat kemut! Väkeä ei ollut tungokseen asti, mutta kuitenkin riittämiin. Ei mennyt keikat ohisuun tällä kertaa, kun siideri- jonot ja wc- jonot, eivät ruuhkautuneet samalla tavalla, miten muutama kesä sitten. :) Hih! Paleface jäi artistikattauksesta vielä näkemättä, mutta ehkä näen ja kuulen sitä, jossain muussa yhteydessä?! Toivottavasti.

Chisu

Petri Nygård

Klamydia

Leningrad Cowboys

Eino Leinon päivä, runon ja suven päivä

Mun päässä on soinut tänään Samuli Putron tuotanto. Radio soitti tänään tämän:

Kuuntelin kyseistä biisiä radion soittamana, ollessani juuri lenkillä. Aurinko paistoi pilvettömältä kesätaivaalta, taivas oli vaaleansininen ja minä nautin jokaisesta askeleesta, hengäsymisestä, tuulenvireestä, järvimaisemasta ja voi miten kauniisti järvenpinta kimmelsi. Minusta erityisesti Samuli Putron biisit, jotenkin sopii just tälle päivälle, ne ovat niin.. Ne ovat runollisia. <3

Kesäviikonloppuun musiikkia menneiltä vuosilta

Tutkiskelin tässä aikanikuluksi, youtuben tarjontaa. Etsin nimenomaa sellaisia biisejä, joita on tullut kuunneltua menneinä kesinä, repeatilla. Listausta olisi voinut jatkaa loputtomiin, mutta tässä muutamia linkkejä. Muistuuko mieleen ja mitkä biisit sinä lisäisit listalle? :)

Joka kesä tulee aina uusia ja taas uusia kesäbiisejä, joita radio sitten soittaa kulumispisteeseen asti. Niinpä, välillä onkin ihan hauskaa penkoa esille kaikkea vähän vanhempaa tuotantoa, koska sitä riittää!! 

Näiden kipaleiden myötä, tahdon toivottaa kaikille, oikein ihanaa, aurinkoista ja lämmintä kesäviikonloppua! Nautitaan ja otetaan kesästä ilo irti!

Savage Garden - Truly Madly Deeply

Tehosekoitin - Asfaltti polttaa

Pelle Miljoona - Moottoritie on kuuma

Sash - Its my life

No Doubt - Don't speak 

 Movetron - Alla koivupuun

 Scooter - How much is the fish

Waldo - U Drive me crazy

Ultra Bra - Sinä lähdit pois

Roxette - Joyride

Kesäkuun alkajaisiksi, suomirokkia

Uskomatonta, että tänään alkoi kesäkuu!

Koululaiset ja opiskelijat kirmaavat pian kesälomalle, kesälomamatkoille, kesämökeille, kesätöihin.. Monissa kouluissa veisataan tuttuun tapaan suvivirttä, palkitaan koulun hymypojat- ja tytöt, vertaillaan kavereiden kanssa todistuksia, juhlitaan lakkiaisia ja valmistumisia. Toivotetaan kavereille hyvää kesälomaa ja järkkäillään juhlia. Lomaillaan, jotta syksyllä jaksetaan jälleen ahertaa. Jotkut jännittävät jatko opiskelupaikkojen tuloksia ja toiset ensimmäisen kesätyöpäivän alkamista.

Suomirokin soidessa, tahdon onnitella kaikkia valmistuneita ja toivottaa kaikille koululaisille- ja opiskelijoille, oikein ihanaa ja rentouttavaa kesää! (Itse teen vielä kuukauden päivät töitä, ennen kuin heitän vapaalle.)

Video täältä: youtube /Aknestik -  suomirokkia

Erin- vanha sydän

Hiljainen työpäivä. Kiireetön aamu, sai työpaikalla jatkoa. Sopii oikein hyvin! :) Kuuntelen täällä radioo ja se soitti hetki sitten Erinin vanha sydän- biisin, jonka tunnelmasta pidän mielettömästi.

Moloko- the time is now

Tää biisi on jostain syystä soinut tämän päivän mun päässä, vaikken edes ole kuunnellut tätä pitkään, pitkään aikaan. Tästä tulee jotenkin vain niin hyvä fiilis ja ensimmäisenä mulle tulee tästä mieleen kevät. :)

Tänään oli jälleen yksi, erityisen keväinen päivä. Aurinkoa riitti ja lämpöasteet kipusivat reilusti plussan puolelle. :) Ulkoilutin myös talvella ostamiani kevätsaappaita. Hih! Kyllä sitä jo ehdittiinkin odottamaan, että lumet sulaisivat sen verran, että voisin ajatella laittavani uudet saappaat jalkaan. Ilman, että mun tarvii koko ajan pelätä olevani niillä pian nenälläni jossain tienposkessa.