Kierros Pihlajasaaressa

Helsingin reissullamme pyörähdimme myös kierroksen verran Pihlajasaaressa. Hyppäsimme vesibussiin merisatamanrannasta, joka vei meidät vajaassa vartissa saareen. 

Menomatkalla istuimme vesibussin sisätiloissa, mutta paluumatkalla nautimme merellisistä maisemista vesibussin "katolla" ja viehkeästä kesätuulesta nauttien. :)

 

Sää suosi meitä tuona päivänä todenteolla. Harmitti hiukan kun emme sitten aikomuksestammekaan huolimatta ottaneet uimavarusteita reissuun mukaan. Olisi kyllä tehnyt mieli pulahtaa pariin otteeseen rantaveteen pulikoimaan, mutta ajateltiin vain, että toisella kertaa, jonain toisena päivänä sitten. 

Sitä päivää ei ole vieläkään tullut, laahustan täällä siispä edelleenkin ylläni tuo näkymätön talviturkki. Hhm. Ja lyhyeksi jää aikakin, jos meinaan tämän loman aikana vielä johonkin pulahtaa. Onneksi ja toivottavasti kuitenkin kesää ja lämpimiä päiviä on vielä jäljellä.  :)

Tykästyin Pihlajasaareen. Vitsin miten mukavaa siellä oli kulkea maastossa ja eritoten noilla kallioilla veden ääressä. Ihmisiä oli paljon kerääntynyt viettämään kesäpäivää Pihlajasaareen ja auringonpalvojia oli ihan joka puolella. 

Kävelykierroksemme lomassa kävimme myös Ravintola Pihljasaaressa nauttimassa parit kylmät huurteiset. Lokitkin malttoivat antaa meille levähdysrauhan. Ovat kuulemma välillä todella röyhkeitä ja tulevat noukkimaan ruokaa suoraan lautaselta. 

Vielä viimeiset kuvaräpsyt ja matka jatkui takaisin keskustan huudeille. Kurvasimme Ravintola Salven kautta vielä illalla tapaamaan mun hyvää ystävää, ennen kuin puolen yön nurkilla starttasimme kotimatkalle.  

Tuo kyseinen päivä on ollut ehdottomasti yksi parhaimmista lomapäivistä tämän kesäloman aikana. Siihen kiteytyy niin monta juttua ja päivä oli yksinkertaisuudessaan onnistunut kaikinpuolin. :)

Aurinkoinen Helsinki

Täällä yksi rentoutunut lomalailen, moikka moi!

Loma alkaa olemaan loppusuoralla, mutta kesä näyttää vain jatkuvan ja hyvä niin. :) Olen istunut koneella tosi tosi vähän ja on ehtinyt tulemaan jo pieni ikävä tänne kirjoittamisenkin suhteen, mutta en vain ole saanut itsestäni sen vertaa irti, että olisin hetkeksi pysähtynyt rustailemaan kesäkuulumisiani kuin vasta nyt. 

 

Ja nämä mun lomapostaukset tulevat nyt vähän jälkijunassa, mutta haitanneeko tuo mitään? Oikeastaan on aika kivakin kurkkia valokuva-kansioihin ja tsekkailla, että mitäs kaikkea tämän loman aikana oikesti onkaan ehtinyt tapahtumaan. Mukavaa fiilistelyä vielä näin jälkikäteenkin. 

Mitä teille kuuluu? 

Minä olen ehtinyt tämän loman aikana vaikka mihin, mutta olen myös pitänyt siitä huolen, että lepäämäänkin on ehditty. Keskiviikkona tulimme mökkireissulta ja sen jälkeen aika on kulunut ihan vain tässä kotona rötvätessä. Ihan parasta!

 

Palatakseni kuitenkin vielä kahden viikon takaiseen visiittiimme Helsingissä. Käytiin tosiaan vähän pyörimässä kauppojen alemyynneissä ja sen lisäksi kävelimme ympäri kaupunkia. Minusta Helsingissä mukavin kulkutapa paikasta toiseen liikkumiseen on ehdottomasti kävely. Välimatkatkaan ei loppujen lopuksi päätä huimaa.

Kävellen liikkuessa pystyy rauhassa tutkailemaan ympäristöä ja voi pysähtyä räpsimään kuvia erilaisista tilanteista ja rakennuksista. Auton kyydissä se ympärille katseleminen ja maisemista nauttimen tuppaa menemään enemmänkin sen vilkkaan liikenteen seuraamiseen ja siihen, että onko varmasti oikealla kaistalla ja mennäänkö nyt varmasti oikeaan suuntaan? Mistä saa kääntyä ja mikä on bussikaista? Ei yhtään nautinnollista. 

Kävelykierroksen jälkeen hypättiin Pihlajasaareen vievään vesibussiin. :) Oli mukava vaihteeksi käydä muuallakin kuin perus Korkeasaaressa tai Suomenlinnassa. Olen monen monta kertaa kuullut puhuttavan Pihlajasaaresta ja muistakin Helsingin lähistöllä sijaitsevista pikkusaarista, mutta niihin ei ole aikaisemmin tullut tehtyä retkeä. Luin loman alussa Kissojen valtakunnassa blogia ja mun halu tehdä retki Pihlajasaareen vain vahvistui Annan jutustuta Pihlajasaari. :)

Nyt saunaan.. Kirjoittelen Pihlajasaaressa vierailustamme ensi kerralla. Lämpimiä kesäpäiviä!

Uusi reppu

Loman kolmas viikko starttasi eilen. Päivät tuntuvat menevän eteenpäin pikajuoksijan nopeudella ja samaan aikaan hiljaa mielessäni toivon, että "kunpa aika nyt pysähtyisi edes hetkeksi". 

Nyt vasta alkaa tuntumaan siltä, että "tässä ollaan oikeasti lomalla ja voin tehdä mitä lystää". Työjutut tuntuvat tässä kohtaa kaukaisilta asioilta vaikka oikeasti just eilen illalla kävin toimistolla tsekkaamassa laskut ja postit. Tänään sitten makselin niitä laskuja ja laitoin pari sähköpostiviestiä matkaan, mutta ei sillein tuntunut tympeeltä. Ja jollei mitään ihmeellistä tässä ilmaannu niin kurvaan työpaikalle seuraavan kerran vasta sitten kun tämä varsinainen kesäloma on antaumuksella ensin vietetty kokonaisuudessaan. :)

Jos en löhöä kotisoffalla niin sitten olen ollut tien päällä. Unirytmi on heittänyt kuperkeikkaa jo ajat sitten. Tänään poikkeuksellisesti olen herännyt jo ennen ysiä (herätyskellon soittoon).

Viime lauantaina ajeltiin päiväksi Helsinkiin. Ohjelmassa oli rentoa oleilua aurinkoisessa Helsingissä. Alkajaisiksi parkkeerattiin auto Stockmannin parkkihalliin ja pitihän meidän ihan pikkuisen myös kurkata kauppakeskuksen alemyynteihin. HIh! :) Varsinaisesti en etsinyt mitään tiettyä, mutta päätin pyörähtää matkanvarrelle osuneeseen urheiluliikkeeseen. 

Mun on nimittäin tehnyt jo varmaan parin vuoden ajan mieli uutta reppua. Ja olen katsellut, että tuollainen Fjällrävenin Kånken- reppu vaaleanruskeana olis aika jees. Koko juuri passeli, kulutusta kestävä ja noiden reppujen yksinkertaisuus on viehättänyt mua aina. :) Ja kappas urheilukaupan hyllyssä nökötti yksinään vaaleanruskea reppu. Se oli sitten siinä. Kaappasin repun kainaloon ja marssin kassalle. Loppupäivän olin yhtä hymyä. Ja otin repun tietenkin heti käyttöön! :)

Valtatietä pitkin

Kesäloman ensimmäinen ex tempore reissu suuntautui tällä kertaa Turkuseen toissapäivänä. Kuski käänsi auton kohti valtatietä ja huristeltiin Turkuun kiireettömällä aikataululla. Matkalla silmät oikein lepäsivät kun sai katsella niitä lukemattomia peltomaita ja edessä vain aakeeta laakeeta. 

Ensimmäisenä pistäydyttiin moikkaamassa mun serkkua ja siitä sitten mentiin hengailemaan keskustaan. Kauppahalli oli ehtinyt menemään kiinni vain muutamaa minuuttia ennen kuin me yritimme sinne sisälle. Toisella kertaa sitten.

Suurin osa museoistakin oli ehtinyt jo sulkemaan ovensa. Eipä me siitä lannistuttu. :)

Pyörittiin hetki torin laidalla ja katselin, että nakkikioskeja oli ainakin riittämiin ja kauppa kävi vilkkaana. Turistit napsivat kuvia rakennuksista ja kanssamatkustajista ja minä siellä muiden joukossa, tietenkin. :D

Aurajoen rannalta suunnattiin syömään.

Päädyttiin Viikinkiravintola Haraldiin. Ruoka oli hyvää, juomat maittavia ja palvelu erinomaista. Jäi hyvä fiilis paikasta. :) Löytyy muuten Aurakatu kolmesta, jos jotakuta sijainti kiinnostaa. Ja netistä kattava tietopaketti ruokalistoista ym.

Ruoan jälkeen otimme jälleen auton allemme ja kurvasimme vielä ennen kotimatkaa Naantaliin. 

Poutapilvisen päivän jälkeen saavuimme illansuussa määränpäähän ja samalla hetkellä alkoi aurinko paistamaan pilviverhon lomasta. :)

Rantaravintoloissa kesästä nautiskelijoita riitti. Oli livemusiikkia, keskustelunsorinaa, aurinkoa, ruoantuoksuja, naurua, lasten ääniä ja kiliseviä viinilaseja.

Naantalin kirkko oli ihan rannan tuntumassa. Vielä muutama kuva kirkosta ja läheiseltä puistoalueelta ja sitten startattiin kotimatkalle. 

Kotimatkalla kuunneltiin musiikkia ja ihasteltiin mm. auringonlaskua.

Suomen kesä. <3

Ja pist. Olen eilen postittanut viimeisen wc-paperitelineen! Tempaus on näinollen päättynyt onnistuneesti. :)

Aallot laivaa keinuttaa

Vielä palatakseni eiliseen päivään. 

Kerroinko jo, että vierailu Porvoossa oli minulle ensimmäinen kerta?

No, joka tapauksessa sitä se oli minulle ja ihastuin kyllä eritoten siihen vanhaan kaupunkiin. Niihin mukulakivisiin ja kapeisiin kujiin ja niihin valloittavan suloisiin pastellinsävyisiin puutaloihin. Oi, että. :)

Aamupäiväisen opastetun kierroksen ja lounaan jälkeen kiiruhdimme vierasvenesatamaan, josta alkoi saaristoristeily Fredrika- nimisellä laivalla.

Suomenlippu hulmusi laivan peräpäässä, josta myös ensimmäisten joukossa valitsin itselleni istumapaikan. Onneksi varasin matkaani myös takin. Osa kanssamatkustajista lähti vesille pelkällä teepaidalla ja vilpoinenhan siinä matkalla heille ehti tulla. Onneksi laivasta löytyi myös sisätilat. ("Sauna".)

Mietiskelin siinä istuskellessani vain, että "kyllä tämä suomen kesä vain on niin kaunista ja parasta aikaa!" Sillä hetkellä tuntui siltä, etten olisi tahtonut olla missään niin paljoa kuin sen laivan kyydissä. :)

Saaristoristeilyn jälkeen oli hetki aikaa vielä shoppailla vanhan kaupungin putiikeissa ja päivän päätteeksi kokoonnuimme nauttimaan porukalla maittavat kakkukahvit. (En nyt saa päähäni kahvilan nimeä, mutta siinä se oli torin laidalla.) Olisimme luultavammin vieläkin siellä, ellei meille olisi katettu kahvit ja nuo herkulliset kakunpalat valmiiksi pöytiin. Tuo oli jotain mangokakkua. Herkullista! :) 

Kaikenkaikkiaan retkipäivä meni oikein mallikkaasti. Huolto pelasi, ihmiset olivat hyväntuulisia, pysyimme aukataulussa, ruoka oli hyvää ja kotonakin olin ihan ihmisten aikoihin. :)

Suloinen vanha kaupunki

Vietin tämän päivän tutustuessani Porvooseen.

 

Päivä alkoi aamulla lyhyellä kävelykierroksella vanhassa kaupungissa, oppaan johdolla. Kaupunki oli pieni, suloinen ja idyllinen. Joka puolella oli pieniä ja toinen toistaan suloisempia putiikkeja, kahviloita ja asuinrakennuksia. 

Kukat kukkivat erilaisin istutuksin, aurinko helli matkaan lähteneitä, turistiryhmiä oli läjäpäin ja ehkä suosituin ostospaikka oli Brunbergin myymälä. Itsekin kävin shoppailemassa sieltä vähän makeisia kotiin tuomisiksi.

 Remukin näytti olevan kotona. Tekivät jonkinlaista haastattelua hänestä juuri sisäpihan puolella. En kehdannut sitten mennä räpsimään kaverista kuvaa, mutta herran kotitalosta nappasin muistoksi yhden kuvan. Hih! :) Voi vain arvailla, että miten paljon erilaisia tarinoita ja aarteita Remun koti kätkeekään sisälle. Ainakin sen perusteella, mitä olemme saaneet lehdistä ja tv-ohjelmista lukea ja katsoa.

 

Kävelykierroksen jälkeen opas hyppäsi meidän linja-auton kyytiin ja näin opastettu kierros jatkui ja me saimme lisää tietoa kaupungin historiasta. Itse taisin tosin keskittyä ennemminkin maisemien katselemiseen. :) 

Ja etupenkiltä käsin en voinut kuin ihmetellä, että miten taitavia linja-auton kuljettajia voikaan olla olemassa, että siellä kapeilla teillä ja kujilla sai auton kuin ihmeen kaupalla aina kääntymään haluamaansa suuntaan ilman, että osuttiin teiden varella oleviin tai vastaantuleviin ajoneuvoihin. Välillä piti myös peruutella ja pysähdellä kadunkulmille kun opas halusi kertoa jostain erityisestä rakennuksesta.

 

Opastetun kierroksen jälkeen maistui tuore salaatti ja kalakeitto Ravintola Steak Housessa. 

Lisää retkipäivästä toisella kertaa. Nyt pari jaksoa Sinkkuelämää- jaksoja ja sitten nukkumaan. Vielä olisi muutama päivä töitä ennen Juhannusta ja ensi viikolla täysi työviikko, kunnes sitten vihdosta viimein se kauan odotettu ja kaivattu KESÄLOMA starttaa. Maltan tuskin odottaa! :)

Lääkärin määräyksestä jäätelöä

Mun on pitänyt päivittää jo viime lauantaista asti, mutta olen mielummin viettänyt aikaa ulkona kesästä nauttien tai sitten sängynpohjalla koomaillen. 

Eilen multa revittiin se viimeinenkin viisaudenhammas pois. Se ehti vielä viime viikolla kiusaamaankin, mutta pääsinpäs eroon vaikka se ei meinannut ihan hevillä luovuttaa. Lääkärin määräyksestä lääkitsin itseäni eilen jäätelöllä ja kipulääkkeillä ja katsoin Sinkkuelmää- jaksoja maratoonina, välillä päikkäreitä ottaen. En olisi voinut sairaslomapäivää rennommin ottaa! :D

Vime viikonloppuna tuli vietettyä paljon aikaa ulkosalla. Sää suosi niin valmistujaisjuhlijoita, kesälomansa aloittavia koululaisia kuin myös meitä muuten vaan kesäisestä päivästä nautiskelijoita.

 Lauantaina lähdin mieheni ja äitini kanssa saareen pöyräilemään. Matkalta ostettiin vähän evästä ja nautittiin useampi tunti kesäisestä päivästä pienessä ja idyllisessä saaressa, joka täällä meillä päin tunnetaan paremmin nimellä  Aulangon tekosaari. Matka taittui mukavasti rantareittiä pitkin pyöräillen ja rannassa kävi lämmin kesätuuli.

Ja sunnuntaina oli vuorossa Metsäkylän Navetta, Alpakat ja Leivuntuvan maukkaat pannukakut. Nams! Mutta sunnuntaipäivästä lisää toisella kertaa.

Tänään sain osani lempeistä sadepisaroista kun fillaroin töistä kotiin.  Hih! Kesä on täällä! :)

Lempeä aamu

Fillaroin aamusella työpaikalle ja mun oli ihan pakko pysähtyä kuvaamaan. Järven pinta oli niin sileä, että vastarannalla olevat puut peilautuivat pintaan niin uskomattoman kauniisti. Lokit tekivät juuri lentomatkaansa, mihin lie olivat matkalla ja taivas oli niin lempeissä väreissä, että iiiks! :)

Joskus on vaan ihan pakko pysähtyä ja nauttia hetki. <3

Hellepäiviä varastossa, voiko olla?

Ilma on viimeisen parin päivän aikana, viileentynyt todella. Eilen ja tänään on pitänyt  kiskaista takkia ylle, kun olen aamusin töihin lähtenyt. Ja tänään se takki oli yllä, kotimatkallakin. Hyyyr!

Tulin hetki sitten kotiin ja nyt on sellainen tunne, että vois vaikka laittaa villasukat jalkaan. Hmm. Vai olenko vilustunut? En kait. Toivottavasti en.

Ei sitä kunnon kesää, sitten koskaan tullutkaan. Voiko vielä hellepäiviä, olla jossain varastossa? Vai onko vain hyväksyttävä, se tosiasia, että syksy tekee jo tuloaan? Ja miten pitkältä se voi tuntua, näin ilmanpuolesta huonon kesän jälkeen? P I T K Ä L T Ä ? Ellei sitten tule, ennenaikainen talvi. Nähtäväksi jää.

Mä pidän syksystä. Se on jotenkin niin tunnelmallinen vuodenaika ja se tuntuu vähän samalta, kuin aina keväänkin tulo. Tulee sellainen tunne, että syksyn ja kevään alku on aina jonkin uuden alku. Että jotain uutta ja jännää saattaa tapahtua. Mistä sen tietää? Henkilökohtaisesti innostun uusista asioista ja jotenkin virkoan. Talven jäljiltä, sitä virkistyy kun päivä pitenee ja aurinko näyttäytyy aina vain enempi. Ja syksyn tullen, taakse jäänyt kesäloma on tehnyt oman tehtävänsä. Taas jaksaa.

Syksyisin tykkään käpertyä peiton alle, rakastan villasukkia ja juon teetä toisinaan, kahvin sijasta. Syvennyn enemmän kirjallisuuteen. Polttelen paljon kynttilöitä, vaihdan hiljalleen valkoviinin, punaviiniin ja haalin ympärilleni lämpimiä värejä ja sävyjä. Vaikka kuinka pidänkin syksystä, nyt on sellainen tunne, etten ole ihan vielä valmis, vastaanottamaan sitä.

Jospa palaisin vielä hetkeksi, aurinkoiseen kesäpäivään ja kuumaan Helsinkiin. Sillä, en tahdo päästää, kesästä vielä irti! Poikettiin minireissullamme Helsingissä, mm. talvipuutarhassa. Vierailu kyseisessä paikassa, oli minulle ensimmäinen. Puutarhan pihamaalla oli satapäin, uskomattoman kauniita, värikkäitä, isoja ja pitkiä ruusuja.

Sisätiloista löytyi, kaiken kokoisia ja näköisiä kukkia ja kasveja. Monia sellaisiakin, joiden olemassaolosta, mulla ei ole ollut edes tietoa. Paljon sellaisia, joita ei suomen maastoista edes löydy. Oli myös mahtavan kokoisia ja piikikkäitä kaktuksia sekä kauniita kukkaistutuksia. Siellä oli, trooppisen kosteaa.

Hetkiä pääkaupungissa

Näin arkeen palanneena, mikä voisikaan olla parempaa ajan vietettä, kuin juuri päättyneen kesäloman muisteleminen ja siihen liittyvien valokuvien katseleminen. :) Jo pelkkä muistelu on ihanaa, mutta sitä värittää kivasti valokuvat, joita tuli reissussakin jälleen paljon otettua.

Lupasin kirjoitella jotain tännekin, meidän Helsingin- reissusta. Teimme sellaisen pikaisen minireissun. Vietimme pari päivää kuumassa ja aurinkoisessa Helsingissä ja yöpaikkaa pidimme Punavuorelaisessa hotellissa.

Saavuttuamme Helsinkiin, suuntasimme ensitöiksemme Stockmannille. Etsimme farkkuja miesten osastoilta. Kerrankin minä olin mukana ja makutuomarina. Itse pidättäydyin kaikesta ostamisesta! Ihan kivaa vaihtelua. Ja löytyihän ne pökätkin, sitten lopulta! :)

Ostosreissun jälkeen menimme Esplanadinpuistoon jätskille ja sen jälkeen hivuttauduimme Kauppatorille. Hyppäsimme lautalle, joka oli sopivasti satamassa ja suuntasimme Suomenlinnaan. Ihmisiä oli liikenteessä ja paljon! Alue on tosin sen verran laaja, ettei se ihmismäärä tuntunut, sitten perille päästyämme enää missään. Lautalla oli vähän sellainen "sillit purkissa- fiilis". Suomenlinnaan päästyämme, jokainen lähti omille teilleen ja porukka hajaantui.

Istuskelimme, katselimme ympärillemme, yritimme saada kartasta jotain tolkkua, kävimme pizzalla, valokuvailimme ja nautimme kuumasta kesäpäivästä. Ja kun päivä oli kääntymässä jo iltaan, nautimme yhdet kylmät juomat terassilla ja matkasimme takaisin Kauppatorille. Siiinä se päivä meni, nopeasti.

Illalla kävimme Italialaisessa ravintolassa syömässä ja kaikesta kävelemisestä, kuumuudesta, ihmispaljoudesta ja olemisesta onnellisina, uni maittoi lopulta, vaaleiden petivaatteiden ja lakanoiden välissä. Oi, että!

Sunnuntai- aamu alkoi, perinteisesti runsaalla hotellin aamupalalla. Rakastan niitä! Parhautta on se, että kaikki on valmiina, siinä nessun alla. Siitä vain ottaa mitä mieli tekee, eikä ole kiire mihinkään. <3 Nautiskelimme talon antimista kaikessa rauhassa ja katselimme ulos ikkunasta. Helsinki oli heräämässä uuteen päivään ja aurinko näyttäytyi jälleen. Luovutimme hotellihuoneen puoliltapäivin ja jatkoimme matkaa autolla. Kävimme ennen kotimatkaa vielä Talvipuutarhassa ja köpöttelimme Töölönlahden rannalla.

Tähän lopuksi, muutamat kuvat lauantai- päivästä. Ensi kerralla sitten kukkaloistoa. Lupaan! :) En uskalla sanoa, että koska kirjoittelen seuraavan kerran, sillä olen ollut aika uuvuksissa. Arkeen paluu, ei olekaan sujunut ihan itsestään. Ensimmäisen kahden päivän jälkeen, tuntui siltä, että olisin tehnyt töissä, ainakin viikon edestä töitä, vaikkei mikään kiirus ole todellakaan ollut. Pitäis vaan muistaa, mennä aikaisemmin nukkumaan  ja totutella muutenkin tähän arjen sykleeseen.